Bad connection eli huonot linjat

PAIVAN TEEMA: Miten toimia kun ei ymmarra mita toinen puhelimen toisessa paassa sanoo?

Puhelimeni soi, voi hemmetti, se on taas joku tuntematon numero, hmm...alkaa 67...sen tarttee olla koululta, pitasko vastaa? Kuitenkin se o vaan taas jotain lisatoita. No leikitaan etten kuullu sita. Kymmenen minuuttia kuluu rattoisasti kunnes, kylla vaan puhelimeni parisee jalleen. Hitto taahan o sitkee soittja, no vastataan nyt sit. En tajua kuka langan toisessa paassa on, mutta nopeeta se alkaa lateleen tekstia olevansa jostain rstv tai strv tai no jostain helkkarin kirjainyhdistelmasta kuitenkin ja ainoo asia, mika mulle tulee puhelun alusta selvax, on et tyyppi langan toisessa paassa on joko metrossa tai bussissa, sen verran linja kohisee.

Neiti X jatkaa keskustelua ja jalleen ainoo kohta minka ymmarran o, et se samperi pyytaa mua kirjottaan jotain juttua, kuinka rstv (tai mika lie olikaan) o auttanu mua kontaktejen luomisessa yms...HEY WAIT A MINUTE!! Taa tarkottaa lisahommia, no way! Niinpa heitan fiksut kehiin "hello, hello... connection is very bad, can't hear you...hello, hello..." ja sit vaan luuri kiinni ja puhelin pois paalta. Hups! Kuis se linja nyt noin katkes ja akkukin paas sammahtamaan just sopivasti. Mission completed. Nain sita hoidellaan epamiellyttavat puhelut ihmisten kanssa, jotka eivat osaa ilmaista itseaan selkeasti.

Olin ilmeisesti heittany Oscarien arvosen suorituksen, koska Milla ja Outi tossa vieressa otti sen ihan tosissaan. Vasta siina vaiheessa kun totesin et nain sita napaytetaan puhelin pois paalta ja leikitaan et akku loppuu, ne tajus alkaa hekottaan mun toiminta menetelmalleni. Luojalle kiitos matkapuhelimista ja huonoista linjoista! (voix joku kertoo mulle, mista hemmetin jarjestosta tai komiteasta se naikkonen soitti, ja mita ne o muka tehny mun hyvakseni? Se naikkonen ja numero o nyt kyl ala vastaa! Ma en tajua miten naa taalla kuvittelee omistavansa meidat vaihtarit ja voivansa laittaa meita skriivaileen kaiken maailman extra juttuja super turhista asioista, tai soitella meita kaiken maailman valokuviin ties mille kissan ristiais komitean painokselle...)

Luuseri, joka halus sailyttaa mielenterveytensa

No niin nyt se sit on virallista, meitsi on luuseri ja luovuttaja. Ilmotin eilen opettajille ja hämmästyneille ryhmäläisilleni, et se on solong airline distribution kurssi, meitsi jättää sen kesken. Olisin kyl itekin olu haavi auki, jos joku muu olis tehnyt ton saman tempun, ottaen huomioon, et meil o enää viikko varsinaista koulua jäljellä ja 2 päivän päästä ois ollu esitelmä jonka jälkeen vaan muutama tunti ja testi. Mut kun olin viettäny perjantaina parisen tuntia Amadeus tunnilla aivot pellolla, pää täynnä kaiken maailman koodeja, joiden käyttötarkotuksesta ei ollu hajua, totesin, et nyt riitti. En tartte niitä typeriä koodeja, enkä mee ikinä matkatoimistoon töihin, vaan elän onnellisena elämäni loppuun asti ja kiusaan muita Amadeuksen käytöstä kärsiviä matkatoimistovirkailijoita halutessani lentää jonnekin! Tää on kyl aikas hirveetä, mitä mun niin vastuuntuntoiselle ”sinä selviät kaikesta kun vaan oikeesti yrität”-asenteelleni o oikeen tapahtunu!? okei, näin mä koko viime yön painajaisia siitä kuinka mun ryhmäläiseni söi mut, ja mietti kaiken maailman salaliittoteorioita pääni menox, ku jätin ne keskenään selviytyyn parin päivän päästä pidettävästä esitelmästä. Mut totuus on et tää päätös oli ainoo ja oikee, jos halusin säilyttää mielenterveyteni!!

Mikko myrkyttaja iskee

Voihan voimariini, sehän onkin Oivariini!! Joo tossa selailtiin vanhaa aikakaus lehtee jonka joku matkailija tänne meille o kiikuttanu ja järkytyttiin. Kuka hitto o menny vaihtaan voimariinin nimen!!? Ja vie tärkeempi kysymys o, et kuka idiootti o keksiny sen uuden Oivan nimen? Ku palataan takasin peräpohjolaan, niin kai Flooraki o Looraa ja Keiju Meijua…

Mistä o kyse ku mies pihalla käynnistää jumalattoman äänekkään koneen ja hetken kuluttua keittiö o niin täynnä valkosta savua, et luulet saapunees savusukeltajien vuosijuhlaan? No tietysti Singaporelaisesta hyönteismyrkytyksestä!! Joka kuukausi sama rutiini toistuu. Joku Mikko Myrkyttäjä piiloutuu maskin taa ja tunkee sen jonkun putken tohon pihalle ilmanvaihtokanavan kohdalle ja TSADAA!! Savua alkaa pukkaan sisään keittiön ilmanvaihtokanavasta ja kaikista mahdollisista lokosista kun baarin savukoneesta konsanaan. Ton pitäs muka poistaa ötökät, mut oon alkanu kyl vähitellen epäileen, et ne yrittää myrkyttää samalla meijätkin...Eihän tää nyt voi olla täysin terveellistä, et meikäläiset painelee täällä usvan keskellä haahuillen päämäärättömästi henkeensä pidätellen. Ehkä pitäs ens kuussa kahlita ittensa yhteen ilmanvaihtokanavaan ja soittaa greenpeacen jengi paikalle pelastaan kaikki torakat, jotka muuten saattais pökrää savun ansiosta.

Katja tuli just kotiin. Toi Oivariini o jo kuulemma vanha juttu. Hitto meitsi o kyl aikaansa jäljessä, elänx mä jotenkin kivikautta…

Vaittelen, enpas vaittele, vaittelen, enpas vaittele...

Okei, mun ajatukset ei seikkaile enää Amazonin sademetsissä vaan ihan tukevasti istun koulunpenkillä. Itse asiassa takana o just yx esitelmä kireessä jakkupuvussa, joka päällä näytän ihan joltain Finnairin lentoemolta! Mistä lyödään vetoo, et jos lähen se päällä harhaileen tonne lentokentälle niin joku tulee kysyyn multa hätäulos käyntiä tai oksennuspussia…

Millan piti saapua tänne aikaslailla tasan 2 tunnin päästä! Arvaa vaan onko sen lento myohassa...Suunnitelma oli, et Outin piti hakee Milla kentalta mun kituessa Airline distributionin tunnilla vetamassa tiukkaa väittelya aiheesta low cost carriers are no class. Mun ois pitäny olla ton naurettavan väitteen puolesta, mut hitto ku niil o niin tajuttoman sopivan hintasia lentoja tälläsille maailmanmatkaajille, niin mee nyt siinä niitä sit haukkumaan! Phukettiinkin ois just viime viikolla saanu varattua meno-paluu lennot huippukalliiseen 10 euron hintaan…Suomessa tolla hinnallahan pääsee jopa just ja just Tampereelta Jyväskylään!!

En tietenkaan ois ite halunnu joutua puhujan penkkiin, joten olin hienosti suunnitellu sotasuunnitelman: Aioin teeskennellä blondia vaihto-opiskelijaa joka puhuu hoono enlanti, eikä tie mitä sana debate tarkottaa. Sit mun piti saada joku kohtaus, jonka johdosta mun kuulo ois lähteny ja joku roskakin menny just sopivasti silmään ku ois tarttenu astua estradille.Minähän en todellakaan ois halunnu olla meidän ryhmästä se joka ois joutunu väitteleen. Siis just tollain joka päiväsistä arkihuveista lähtee kaikki hohto, ku niitä joutuu harrastaan koulussa. Kuitenkin taivas tiesi tuntoni vaittelyprosessia kohtaan ja pelasti pinteesta. Koska asioilla on tapana saada nopeita kaanteita, kavikin nyt niin, et Outi ei voikaaan lahtea Millaa kentalle vastaan. VOI KAMALAA!!! Tahan tarkottaa sita et ma saan ottaa omaa lomaa koulusta tehdakseni field tripin lentokentalle plikkaa vastaan!!!! Esitin tossa just askon mita isoimmat anteeksi pyyntoni ryhmalleni ja aion mailata kohta opettaja Miss Tan:ille, pahoitteluni poissaoloni johdosta...JIIHAA!!! lentokentta here I come, vaittely screw you!

P.S. Katja sai kyl pari päivää sit niin ihanan kooditetun tekstarin joltain James Bondilta, et se o pakko liittää tähän : ”Hie der peepz. Sori 2 disturb u all @ dis tym. But can I ask do u 12 CS online mtg tmw? Aft PCC? As heard fr o/r grp dat dateline is on Mon 21 st…” Et eikun ratkomaan. Tosin paikalliset neuvonantajatkaan ei tajunnu mistä oli kyse.

Tupareita ja Pankkiireja

Sarjassamme Annen ja Ellun uudet kujeet, pääsemme jaksoon meille, teille vai Swisshotellille.
Jaksohan alko niin et me porukalla suunnattiin kuulkaas poitsujen uuden kämpän tupareihin (tosi kätevää nähä sekin paikka, ottaen huomion, et me Outsan kaa muutetaan sinne alivuokralaisix tossa maaliskuun jälkeen). Mikan tyttöystävä oli täällä vähän tsiikaamassa Singaporee ja tietty Anne ja Ellu totes, et eihän Singaporen vierailu o mitään jos ei tytsy o päässy käväseen ilmasen viinan bileissä!! Ellu kärsi tupareihin lähdettäessä jostain hetkellisestä mielenhäiriöstä, koska väitti ettei aio muka lähtee ilmasen viinan bileisiin mukaan, vaan painelee kotiin pehkuihin. Ja pah! Ku se oli saanu kuule pari lasillista viiniä verenkiertoonsa, niin johan alko tapahtuun ja bilevaihde siirrettiin päälle! Ja eikun taksilla kämpille heittään bilekuteet niskaan.

Joo mainio oli meininki niinkun aina ja bailattiin kyl Prudencen kaa ku vanhoina hyvinä aikoina Blockilla. Ja sit meidän jengi yx toisensa jälkeen alko takseilla häippäseen kotiin, vaan kysymys kuuluu mitä tekikään Anne? Annee ei kuule nukuttanu pätkän vertaa, vaan se heitti charmin kehiin, nappas kainaloonsa 29-vuotiaan Brasilialaisen, tällä hetkellä kuitenkin Lontoossa asustelevan, 35 maassa työnsä puolesta kiertäneen investment bankerin ja lähti jatkoille.

Okei, I know what you’re thinkin now, tyttö meni ja sortu latinojen viehätysvoimaan. Sori vaan nyt tuotta teille pettymys, mut et ois itekään ikinä tajunnu et se tyyppi oli Etelä-Amerikasta. Tää herra investment banker meinaan kyllä murensi täysin mun mielikuvani brasilialaisista. Siis sil ei ollu ruskeet silmät, se ei näyttäny latinolta eikä se ees tanssinu sambaa!! (söpö kylläkin oli kun mikä) Sil oli kyl joku kauheen kiva Portugalilaiselta kuulostava nimi, mut älä vaan kysy, et mikä se oli…Se kerto sen vie kahteen kertaan, mut no joo J:llä se melko varmasti alko!!

Pieni vinkki muuten kaikille naisille, jos joskus törmäät numeroiden ja lukujen kanssa työskenteleviin miehiin, ne todellakin muistaa kaikki luvut ja litanjat, mitä niille luettelet. Nimimerkillä toistan aamulla kerran puhelinnumeroni 81360624 ja herra investment banker totee vaan ettei sen tartte kirjotta sitä ylös ku muistaa sen kuitenkin. (Testasin et huijasko se, mut kyl se sen 5 minuutin päästä sujuvasti ongelmitta toisti…) Ja sit vie toinen vinkki, ongi jollain keinoin nyt hitto selville se kundin nimi, koska on hirveen ärsyttävää, et kun missaat sen kundin puhelun jatkoja seuraavana iltana, ja soittaessas missattuun numeroon takas, joudut toteen hotellin respalle, et joku oli soittanu siitä numerosta, mut ei sulla o hajua sen tyypin hotellihuoneen numerosta tai kaverin nimestä, mut voit kyllä kuvailla miten makeet näkymät sen parvekkeelta oli…Et hyvin mullakin hemmetti menee!

Ai niin, meil oli sen pankkiiri poitsun kaa ainakin yx yhdistävä tekijä. Se kato luki Harvardin painoksia (sie se yx bisnes opus loju pöydällä) ja mullahan on se Harvard pipo!! Et molemmat kato liittyy Harvardiin ja molempien kuulus mennä päähän!! Hiukanx o fantsu yhdistävätekijä! Siis me oltas oltu aivan selvästi matcmade in heaven…

Poikien tupareissa keittiossa riitti tunkua (ei suinkaan johtunu tosta Finlandia pullosta...)Kuvassa mukana Anna,Mika, J-P, Prudence, Meitsi ja Outsa. 

Ja illan vauhtipari Anne ja Ellu Einossa!! 

Joo no tallaset ihan kivat maisemat sielta Swisshotellin ylemmista kerroksista sit on. Maisema on aikas tyypiillista Singaporee. Klikkaa kuvaa ja naat tarkemmin mista "Eino" oikeen loytyy... 

ARVAA KENEN HUONE!!? Tehtiin Katjalle, ei kun siis anteex Ellulle, pikku yllari kun likka ei ollu kotosalla. Tytto oli niin liikuttunu oveensa ilmestyneesta taideteoksesta, et naurun sekaset kyyneleet ei ollu kaukana... 

Mandylla ollaan sillon kiinalaisena uutena vuotena steamboat dinnerin aarella. Tonne patakattilaan heitettiin raa'at ruokaainekset ja noukittiin ne sit pois kun nayttivat kypsilta...Mandy muuten on Outin vieressa istuva kalapalleroa just nauttiva typykka.. 

Etsi nyt sit tuolta ne sinne kattilaan heittamas herkut!! Alaka vaan mee koskeen vahingossa muiden ruokiin tai ota viela raakaa kananpalaa!! Joo haastetta riitti, etenkin kun poimit niita lihankimpaleita jollain syomapuikoilla... 

No niin olaan sit sie kiinalaisen pariskunnan luona lounaalla ja poyta on taynna kiinalaisia enemman tai vahemman hyvalta maistuvia herkkuja. Ja mulle ei sitten kukaan enaa ikina tarjoo tai koita tyrkyttaa vihreeta teeta tai turpaan tulee!! 

Joo tassa ne nyt sit on, lohiokaarmetanssijat rumpuryhmineen (oikei rummut ei nay kuvassa, mut kyllakin kuuluis jos ois vaan mahdollista) Eix ookkin ihanan variset poksyt?! Ja kuka vaitti et neonvarit ei o enaa muodissa... 

Prinsessa Prudence Taiwanin valtakunnasta oli niin suopea, etta paatti kunnioittaa meita vierailullaan. Tyttohan on siis meidan viime kesanen kamppakaveri Block islandilta!! 

Joku sano, et ruoalla ei saa leikkia, mut minkas teet kun saat lehman kielix nimettyja Taiwanilaisia keksia, niin johan alkaa lapsettaan... 

Kato nyt! Kylla ma kouluhommiakin teen. Tassa on meidan tan aamunen ryhmatyon yhteen kasaussessio kuule koululta. 

Claudia, Gayna, Belinda ja tan kuvan mukaan Blondi mina... 

Ja loppuun viela pieni visailu. Mika tama on? A)polkupyora B)joku ihme harveli C)koko perheen kuljetusvaline. Ja vastaushan on C. Ei kai kukaan luullu et yhdella pyoralla kulkee vaan yx ihminen? Hei haloo siihen ostetaan lisaa satuloita tarpeen vaatiessa, jotta koko perhe paasee sunnuntaiajelulle!!
 

Reportterit Sucks!

Nyt mä kässään mix kaikki julkut inhoo reporttereita! Ne kirjoittaa kaiken aina pain sitä V:llä alkavaa rumaa sanaa. Se samperin Wan Chang Chin, joka haastatteli meitä tossa jokin aika sitten tän traagisen tsunami mylläkän takia koulun lehteen, kiikutti mulle tänään sen tuoreen painoksen, jossa meidän kuin ihmeen lailla hengissä selvinneiden julkkisten juttu julkastiin. Joo no oonhan mä aina tietty halunnu itestäni koulun lehtee kuvan, jossa näytän siltä, et oon vetäny Suomen kansallisjuomaa litran pullon ja oon silmät puoli ummessa sammumispisteessä. Ja on kiva tosiaan lukee lehdestä, missä sitä on oikeen ollu sen tsunamin aikana ja mitä on tullu tehtyä!! Otsikkonahan on dramaattinen She came, she saw, she fled, ja juttu meinaan alkaa hienosti kertomalla kuinka oon palloilu Patong Beachilla ja lähetelly aallon jälkeen kavereilleni tekstareita, et ”we don’t have a beach anymore”. Onhan toi tietty aika lähellä sitä totuutta, et painotin sata kertaa sille kundille, et luojan kiitos oltiin Karon beachilla (joo tavasin sen sille ja se kirjotti sen isoin tikkukirjaimin notebookinsa yläkulmaan, näin omin silmin, et siinä luki KARON) eikä Patong Beachilla, mistä ei jääny mitään jäljelle. Ja ainoo tekstari, minkä lähetin oli äiskälle, etten pääse tuleen Patongille, kun Karonilla on meri tyyliin tulvinu yli. Sit siinä lehdessä on isolla lainaus ”mun sanoistani”, jonka voin teidän kanssanne tässä jakaa: ”It all happened so fast. Many what-ifs’ came to my mind”. Toikin on tietty aikas sama kun, et totesin ettei siinä paljo kyllä kerinny päässä mitään pyöriä, vaan ajatukset oli täysin nollilla. Voinkin lopettaa tän osion mun henkilökohtaseen suosikkiin, joka todetaan artikkelin alussa: She lived to tell the tale. No ainakin sain ottamiani valokuvia lehden kanteen!

Törmäsin Mikaan tossa matkalla kauppaan ja se kerto, et koulun ilmotustaululla on iso mainos uusimmasta koulun lehdestä, kuinka Temasek Polytechnikin vaihtarit pelastu tsunamin kourista, hae omasi ja lue!! Et kuule kuumaa kamaa tunnutaan olevan…

Meillä on olohuone täynnä papereita, joissa o väreillä tehtyjä käden ja jalan kuvia. Tunnelma on kun päiväkodin askartelutunnilla. Kyse o kuitenkin vaan Design puolella pänttäävän Annun jostain prokkiksesta. Neiti o itse asiassa parhaillaan vessassa sutimassa pehvaansa sinisex saadakseen ikuistettua senkin kuvan projektiinsa. Ja kuka sano ettei kouluhommat o haastavia? Kuinka moni teistä on uhrannu arseensa smurffi-värille alttiix saadakseen loistavan numeron, kysyn vaan…

Pari meidän ryhmäläistä tyttöö alotti tänään päivänsä hakemalla kuivumassa olleet opiskelijakorttinsa jostain toimistosta. Jaa, et mitä ne oli tehny, ku kortit oli hyllytetty? (on muuten varmaan tosi hirvee menetys ja rangaistus, ku sitä korttia tarvii vaan koulukirjojen lainaamiseen…) Kuule ne oli olleet hävyttömiä, nykymaailman teinejä, joilla ei o minkäänlaisia moraalisia arvoja, vaan he olivat kävelleet meidän pyhän koulumme käytävillä LIIAN LYHYISSÄ HAMEISSA!!! Oh my god, mikä häväistys!! Etenkin ku joka toisella vastaan tulevalla tytsyllä o samanlainen vesirajaa hipova houkutus ja korkkarit.

Hyvvee kiinalaista uutta vuotta, näin sitä sitten alkaa kaikkien kukkojen vuosi! (Kanat ja munat siis piiloon)

Onko olemassa mitään ihanampaa kuin traditiot? Ja tietysti herääminen uuteen aamuun. Tai hei yhdistetäänpä nää kax ja arvaa mitä saadaan!? 15 päivää auringonnousun aikaan alkavaa rummutusta!! Kyllä onkin ihanaa, että on kiinalainen uusi vuosi ja lohikäärmetanssijat pomppimassa rumpuryhmänsä kanssa naapuritaloissa hätistelemässä näillä nurkilla hengailevia pahoja henkiä hemmettiin. (Totta puhuen lähtisin minäkin jo lätkimään tolla rummutuksella….)

Kiinalaiset uuden vuoden traditiot voi olla myös aivan IHANIA! Mun henk.koht. suosikki on ang pao (vai onx se ang bao vai…tolta se ainakin lausuttuna kuulostaa, et ihan sama miten kuulus kirjottaa…) Me päästiin siis treenaan näitä traditioita mun luokkakaverin Mandyn luo. (jiihaa, uskokaa tai älkää, mut mulla on kun onkin myös paikallinen kontakti, vähänx oon itestäni ylpee!) Suunnattiin siis sinne ei melonit kourassa vaan appelsiinit kassissa tossa torstaina. Ovella ojensimme 2 vaivalla koulusta kansainvälisiltä paikoilta pöllimmäämme mandariini appelsiinia (2 per nuppi, koska parittomat luvut tuo epäonnee, six kaikkia kivan näkösiä kenkiäkin kannattaa ostaa aina 2 paria kerralla…)ja vastineeksi saimme…jännitys tiivistyy…2 mandariini appelsiinia!!! No niin nyt sit teidän pienet aivosolu raukat koittaa niin ankarasti miettiä, mitä järkee on antaa 2 appelsiinia, jos saa takasin 2 appelsiinia. No hei haloo, tietty koska se tuo hyvää onnee!!! Ja ne 2 appelsiinia, ei o ainoo asia minkä saat …Meinaan kaikki sinkut (jälleen kerran yx hyvä syy jättää menemättä naimisiin ja olla ottamatta sitä nalkuttavaa ja jossain vaiheessa liittoa myös sillä kaljamahalla varustautuvaa miestä…) saa ang paon!!! Ja ang pao on sit aivan fantsu juttu! Meinaan pieni punanen (toi väri tuo onnee, aivan kuten punaset urheiluautotkin) kirjekuori, täynnä rahaa!!! No joo eihän se summa aivan viikottaisen bingoloton perjantaipotin kokonen o, mut kyl sillä isot kasat suklaata ostaa.( Tai pääsee sisälle ilmasen viinan bileisiin! Ai niin hups mähän unohdin, et me ollaan nykyään vippejä eikä makseta mitään…Soitetaan vaan ennakkoon Joosepin kännykkään ja Jooseppi hoitaa hommat ) Ja ihan kun naimisissa olo itsessään ei olis jo tarpeex suuri rangaistus, niin kun meet sen sormuksen sormees pujottaan, niin eipä heru enää ang paoja vaan sä joudut ite alkaan jakeleen niitä vielä vapaana liihottaville super ihanaa elämää viettäville frendeilles…Et sellanen stoori on kuule ang pao jutska.

Aga aga on makukokemus, joka ei herkkuhermoja hivele. Se saatiin Mandyn luona Outin kanssa todeta. Siinä me molemmat istuttiin keltasella sohvalla pajunkissojen varjossa (joo usko tai älä mut ananaskoristeilla kruusatut pajunkissat kuuluu kiinalaiseen uuteen vuoteen) aga agaa puputtaen, valmiina spurttaan vessan hetkenä minä hyvänä päästään kyseinen herkku jatkaan matkaansa vessanpöntön uumeniin. Hyvät tavat on kuitenkin kaiken a ja o (= pelättiin ettei saada pääruokaa, jos käydään heittään aga aga bugikset pönttöön) joten niin me fear factorin lailla vaan pakotettiin se limanen löllyvä aines kurkusta alas mahdollisimman isoina kimpaleina, mahdollisimman nopeaan tahtiin. Ja, että mitäkö vastattiin ”how does it taste?” tiedusteluun… DELICIOUS tietysti! Rehellisyyshän tunnetusti maan perii. Ai et mitäkö aga aga sit on? No niinkin tavallista tavaraa kun hyytelöö, jollain hiton aloe veran palasilla höystettynä, värinä herkulla oli lilertävän sininen. Kyllä Jello leijonalla maustettuna on ainoo muoto hyytelöö, mihin enää ikinä kosken!! Se jättää nää pöperöt varjoon aivan kympillä ja antaa kivaa extra potkua elämään!!! (hyvä amerikkalaiset teinit, hieno keksintö!)

Sitten siirrymmekin pyöreän pöydän ääreen taistelemaan syömäpuikkojen kanssa. Koitappa illan piristyksex saada limasta mustekalaa pysyyn puikoissa niin et voit heittää sen kiehuvaan pataan. Toisin sanoen pöydän keskelle oli sijoitettu niin sanottu pata liedelle kiehumaan täynnä jotain, mitä Mandy kutsu keitox. Sinne pataan me sit viskottiin kaikkia niitä raakoja aineksia, mitä pöydästä löyty. Kattilaan lensi niin kanat kun kalapallerotkin, mustekalaa, spagetilta näyttävää siitakesientä ja merimakkaraa unohtamatta! Toi merimakkara on kyllä oikeesti mun ja Outsan ihan oma termi sille jollekin merenantimelle, jonka oikea koostumus jäi hiukan hämärän peittoon… Mut helkkarin hyvää se ainakin oli!!! Siis aivan selkee merimakkara! Mandy väitti et se oli sea asparagus, mut internetti ainakin väittää, et sea asparagus on vihree levännäkönen ja kasvaa kanadassa. Ei siis varmastikaan tää tavara, mitä suuhumme niin antautuneesti tungettiin.

”Jos joku paikallinen uhkarohkea intialainen, oletettavasti rohkein väestönryhmä…” lainaus suoraan Singapore oppaasta. mahtokohan kirjottaja olla törmänny meidän koululaiseen erääseen kyseisen väestönryhmän edustajaan, jota me likkojen kanssa kutsutaan omaperäisesti Intialaisex. (Oikee nimi ei varmaan ollu kauheen mieleenpainuva, kun ei siitä o kenelläkään mitään hajua. Outi kovasti tosin aina yrittää veikkaa Verunaa, mut johtuu varmaan vaan siitä, et Outi kaipaa kipeesti Perunaa…heh, kylläpä mä oon runollinen. Pois alta Tommy Taberman täältä tullaan!) Anycase, se tuli ekana päivänä esitteleen ittensä Outsalle koulun ruokajonossa ja siitä lähtien se on ollu meidän oma pikku kiusankappale. Se ilmaantuu aina jostain tyhjästä ja aina ennen sen ilmaantumista toistuu sama dialogi mun ja Outsan välillä:

OUTI: Kuulix sä, ihan ku joku ois huutanu mun nimee.
S-M: En mä mitään kuullu, sä vaan kuvittelit
OUTI: Niin kai sit, mä jo pelästyin, et se oli taas se intialainen…

Ja sitten TADAA!!! Se kundi liimalettinsä kanssa pyrhältää paikalle meidän perässä juosten ja Outin nimeä rääkyen. Sen jälkeen se totee aina jotain todella hmm…ainutlaatuista. Tässä parhaimmat palat: Hän osaa esittää asiansa jonkun mielestä ehkä hiukan suorasti, kuten ”give me your phone number”,ja kysellä kohteliaasti, et ”Where were you yesterday, I was looking for you!! I haven’t seen you in a gym. Where have you been?” ja jotta hän varmasti pääsisi tutustumaan meihin vielä paremmin, hän viimexi totesi ” I come to your place today. We have a party.” Ja kun kerroimme, että olemme very busy, hän korjasi ”Ok then I come tomorrow. Where do you live, tell how to get there?”

No luojan kiitos kaveri on tajunnu pysyä omassa siivessä rakennustaan muiden insinöörinörttien kanssa eikä o onnistunu metsästään meitä kynsiinsä business puolelta sitten Balin matkan. Elimmekin jo onnellisesti pikku intialaisettomassa maailmassamme, kunnes toissa yönä alko tapahtuun. Kaveri päätti sitten kohteliaasti kolmelta yöllä soittaa ja ilmottaa olevansa tulossa kylään kyseisellä minuutilla!!!! Mitä hemmettiä!? Onx se dorka, dorka vai kenties dorka!? Mikä hemmetin intialaisten pyhän lehmän vierailuaika on kello kolme yöllä? Ja kun se vaan intti ja intti tulevansa kyläilemään just nyt niinkun ja heti, niin Outilla palo käämit aivan täysin! No eikä tossa vielä kaikki. Kuten aina teevee shoppissakin luvataan extra herkkuja, niin tässäkin paketissa tulee niitä. Se soitti seuraavana päivänä Outille siinä about 10-20 kertaa kunnes lopulta jokin sen päässä laski 1+7 yhteen ja totes et hei se tyttö ei varmaan tie, mikä soi, joten hän päättikin laittaa viestin. No se viestipä meni näin: HEY AUTY KAL M. Just, että kuvitteli poika parka, et me osataan hindiä…Outi näki punasta jo nimensä viehkeästä oikeinkirjoitus asusta, puhumattakaan tajuttoman fiksuista lyhenteistä. Voit vaan jäädä arvaileen, että soitteliko Auty takasin päin….

Ai niin ja kyllähän se intialainen Katjallekin tässä koulussa yx kerta hienon kysymyksen heitti. Kaveri kun ei varmaan ollu koskaan ennen nähny naista ilman meikkiä. Kysäs sitten ääni täynnä ihmetystä, että "What happened to your eyebrows?" Katja siihen sitten, että "I washed them away." Hyvä Katja pointsit kotiin!!!

Mikä muuten on verhoutunut vihreään ja ajaa ympyrää parkkipaikalla? Ei se ei ole maailman ympäristökatastrofilta pelastava ekomies, jolta on mennyt suuntavaisto, vaan intialainen keski-iän ohittanut nainen joka kuntoilee upouudella punaisella pirun kiiltävällä polkupyörällään tossa meidän ikkunan alla juuri parhaillaan. Joo huvinsa kaikilla toteaa tää Eskolan plikka Tampereelta.

Ja parhaat palat pitää aina tunnetusti säästää loppuun, joten kaikille teille romantiikan nälkäisille höpönassuille annettakoon tiedoksi, että prinsessa Auty Ahlroos otti vastaan eilen illalla puhelun uudelta kuumalta Kiinalaiselta monialataiteilijalta, joka laulaa luritti luurin välityksellä uusimman sanoituksensa, jonka oli Autylle kirjoittanut. Biisin nimi oli ah niin ihana MY GARDEN. Jatkoa odotellessa, good bye Singaporesta. Täällä Singaporen suurlähettiläs Sanna-Maria ”sit joskus jonain päivänä Suomeen” Eskola.

Tervettä touhua (totta kai!)

Aasian väkiluku on saanut minut harrastamaan hyötyliikuntaa. Koulussa ainoa ruuhkaton paikka on rappukäytävä, joten muiden hinatessa laiskoja peppujaan ylös alas supertäyteen ahdetussa hississä, minä käytän portaita! Sitä paitsi porraskäytävässä voi tehdä havaintoja pönttöjen teinien salamyhkäisestä käytöksestä. Ainoat henkilöt minun lisäkseni, jotka porraskäytävää hyödyntävät ovat bimbot teinitytöt, jotka käyvät siellä ”salaa” tupakoimassa. Todella hyvin piiloteltu toiminto, etenkin kun tumpit jättää siihen portaalle lojumaan…

Kutsukaa vainoharhaiseksi tai jotain, mutta koulun vessasiivoja naikkoset vainoavat minua!!! Joka ikinen kerta kun tällä viikolla olen yrittänyt päästä bisness siiven 2.kerroksen vessoihin sen edessä on kiukkuisen siivoojaeukon siivouskärry ja varoituskyltti, että siivous käynnissä!! Juokse nyt sitten ympäri koulua löytämässä vessa jossa joku huntupäinen harvahampainen musliminainen ei luuttua lattiaa. Olen oikeastaan alkanut epäilemään, että ne siivoojat hengailevat päivät pitkät siellä vessassa kokousta pitäen ja vältellen työntekoa saaden silti palkan. Koska hei kuinka todennäköistä on, että 5 kertaa päivässä ohittaessasi kyseisen vessan siellä on siivous käynnissä!!! No ainakin puhdasta pitäs olla, jos sinne vie joku päivä pääsee sisälle asti…

Sarjassamme ”minulla on hiukan outo nimi” esittelemme tänään luokkakaverimme Huipingin!! Ja joku kun nauro Chandler Pingin nimelle…Nimistä puheenollen, yritä siinä nyt sit selittää opettajalle kenen ryhmässä olet, kun sulla ei o hajuakaan ryhmäläistes nimistä puhumattakaan niiden lausumisesta. Niin siinä sitten totteet, et olisko ollu toi Ding Dong vaikka oikee nimi olis ollu Dina Ong…

Me tossa käytiin Katjan kaa vähän chillaileen puistossa ja tässä on sit hiukan kuva satoa kyseisestä eventistä. Aikas vauhdikasta meininkiä on, se täytyy teidänkin kyllä todeta, mut hei act young, feel young!! Leikkipuistoissa ei o ikärajoja ja hyvä niin, koska ne ois kuitenkin tehty vaan rikottavix. Menkääpä joskus yöllä puistoon ja kattokaa kuinka monta salaa öisin lapsiksi muuttuvaa aikuista löydät keinumasta. Takaan, että yllätytte.

Tässä me ollaan kun kax pahasta kakaraa menossa pahan tekoon. Totuus tosin on, et meil o just alkanu leikki aika, joten pois alta oksat ja männynkävyt!!! 

Mun tarttee varmaan harkita diettiä, ku toi amppari o vähän etukeno asenossa, mut onnex vaan ihan lievästi etukenossa... 

Keppälertulla menee lujaa. Vai hetkinen oiskohan se sittenkin Katja jolla on sata lasissa? 

Yhdessä on lysti olla ja vauhtia piisaa!!! JIIHAA! 

Ja on hyvä lopettaa kuvasarja tyylillä. Tällä kertaa tyyli onkin vapaa... 

Menomonot on oleellinen osa elamaa!

Meinasin tassa yx paiva mainita Outille, jotain sen taalla itelleen haalimasta kenka maarasta ja kysasta milla hitolla se kuvittelee kuljettavansa ne taalta Suomeen, kunnes pysahdyin toimittaan pienen laskutoimituksen. HUPS! Ma oon ite kayny shoppaan 8 paria kyseisia ihanuuksia!!! Voi luoja, miten tassa nain on paassy kaymaan!? No mut onnex ma tarvin todella kipeesti niista aivan jokaista paria, enka vois elaa ilman niita. Milla ihmeella ma sitten kavelisin? =)

Ootteko muuten ikina nimenny manoloitanne? (Manolo=kenka, meidan jengin uutta singaporen slangia...) Mulla on ainakin Perhos manolot ja bling bling manolot ja sit lentoemanta kengat ja Jaqueline Kennedy kengat, unohtamatta uusimpia tulokkaita kukkalapyskoita! Ja arvatkaas mika on ehka ihaninta (ja yhdistavaa) noissa lentoemo kengissa ja Jackie Kennedy kengissa? Ne on aivan samanlaiset, mut vaan eri variset!!! (kavin ostaan ne kahtena eri paivana ja se myyja "yllattaen" muisti mut ja totes lahteissani, et odottaa mua seuraavana paivana takas ostaan ne samat kengat sina kolmantena jaljella olevana varina...) Mut kun loydat hyvat meno monot, ne on parasta ostaa parina kappaleena, kysy vaik Outilta, se on sortunu taalla aivan samaan syntiin!!! Ja tahan loppuun traagiset kenkauutiset, Katjan Perth manolot on menny rikki!!!Muistotilaisuus pidetaan ennen seuraavaa baarireissua... ja nyt vaan akkia ostaan uudet! Mitenkohan joku on joskus tullu siihen tulokseen, et naisilla on kenkashoppailu ongelma?

Tasta alkaa teille tiukkavisailu siita, missa ihmeen liikkeessa me Katjan kaa seikkaillaan. Katso kuvat yx kerrallaan ja varmasti lopulta arvaat oikean vastauksen.(etenkin ku se vastaus on viimesessa kuvassa...)Annettakoon vie pikku vinkki, et taa oli katjan eka kerta kyseisessa puljussa... 

Ma haluun tan kaverin kotiin, mut milla ihmeella sen kuljettas? Aiti, ex sakin haluu ton aivan valttamatta meidan vihreelle sohvalle loikoileen? 

Taa on varma vinkki. Naista herkuista ainakin Anu ja Mari tunnistaa heti, et missa me Katjan kaa ollaan, sen verran perinteinen toi annos on! 

Taa on mun uus huone...No ei nyt aivan, mut noi lakanat ma kyl voisin ottaa... 

No niin viimeistaan tasta mielenkiitoisesta ruotsinkielisesta psykoteri kirjasta arvaat, missa me ollaan palloilemassa... 

Ja vastaushan on iki-ihana IKEA!!! Kiitos Ruotsi, kerrankin teista on jotain iloa! 

Seikkailu saaren lansipuolelle

No niin nyt sit kaikille on tullu selväx, missä me tänään seikkailtiin. Otettiin metro Ikeaan! ( Oli muuten aivan selkeesti mun seuduillani! Sieltä löyty, BMW kauppa ja Porsche kauppa ja Mersu kauppa ja Lexus kauppa ja…) Siinä matkalla heitin Katjalle vitsinä, et täytyy tehdä perinteiset ja syödä Ikeassa lihapullia puolukkahillolla, olisitte sit nähneet mun ilmeen ku kuola leuanpielistä valuen tuijotin sitä kylttiä Ikean aulassa jossa ne esitteli tarjoavansa swedish meatballs perunoilla ja kermakastikkeella!!! Voi luoja en ollu tajunnu miten paljon olin perunaa kaivannu. Peruna on aivan varmasti maailman paras keksintö. Kiitos Kolumbus, että toimitit sen meidän kaikkien käyttöön retkeltäsi Etelä-Amerikasta!!! Ruoan ja daim kakun jälkeen musta tuntu, et olin käyny 5 tähden raflassa gourme aterialla. Me poistuttiin Katjan kaa naama Naantalin aurinkona ruokalasta kylttien toivottaessa Tack för ditt besök och välkommen igen. (hassua et täälläkin oli teksti ruottix…ja sit sen tekstin vieres oli ruottin lippu) Ja ruotsin kielestä puheen ollen, kaikki kirjat niissä ”esittely huoneiden” hyllyissä ( tai siis ehkä järkevämmin sanottuna somisteena käytetyt kirjat…) oli på svenska!!

Ootteko muuten ikinä käyny Ikeassa ruokakaupassa? Meitsipä on…Historiallista sinänsä, et poistun kyseisestä sisustusliikkeestä ostamatta mitään tilpehöörää, vaan ostoskassin pohjalta löytyivät vain seuraavat aarteet: Knäkkebröd eli jokaisen lapsen ruokavalioon ala-asteelta asti kuulunut näkkileipä, puolukkamehu, lakritsiveneet ja usko tai älä kraavi lohi!!! Tiedetään, tiedetään, fish are friends not food, mut yht äkkiä mulle tuli niin kamala kalan himo, ettei o mitään rajaa. Tunnetusti en syö kalaa, mut kerta se on ensimmäinenkin… Ja se lohi (oli muuten ihan ilmasta. Kamalan kokonen paketti vaan 4 euroo…) ton knäkkebrödin päällä oli sanoin kuvaamatonta, tai Katjan lempisanoin kuvailtuna TOIMII!!! Me molemmat Katjan kaa suurin piirtein hehkuttiin metrossa matkalla takasin, ihan ku meil olis ollu kassissa jotain sanoin kuvaamattoman kallisarvosta. Tai sis niinhän meillä olikin. Kukaan ei voi oikeesti kuvitella sitä tunnetta, kun sä kävelet hyllylle vieraassa maassa ja näät paketin, jossa lukee isoin kirjaimin Mansikka kiisseli.

Alotettiin muuten Katjan kaa aamu suunnistamalla uima-altaalle, ja arvatkaa mitä ne lierot oli tehny? Laittanu portin kii kanoottipoolo treenien takia!!! No hitto kun arskarasvat kerran oli jo levitelty päätettiin haistattaa pitkät altaalle ja paineltiin levittään pyyhkeet koulun nurmikolle. Sie me sitten paistateltiin bikineissämme päivää (minä puun katveessa ja Katja kusiaispesän päällä) ja odoteltiin, et joku tulee pidättään meijät koulun alueella tapahtuneen paljastavan ja siveettömän pukeutumuisen takia...

Mitäs muuta mä oon tehny tänään? Hmm…käyny 3 kertaa suihkussa (kuka väitti, et tääl o muka kuuma…), lukenu Cosmosta Australialaisesta high class call girlistä, joka tienaa about 700 euroo tunti, ja opiskellu Amadeus varausjärjestelmän kiehtovaa koodikieltä. Ja jotta tekin tietäisitte what I’ve been through, tässä teille viimeisin koodihirviö, jonka tarkoituksen olen viimeinkin ymmärtänyt (kai, ehkä…):

FQPSIN/ASQ/CY/D20FEBKUL/AMH/CJ/D22FEBLHR--CDG/AAF/CJ/D04MARSIN/ASQ/CY/D06MARKUL

Eikö olekin ihanaa ja helppoo!!! Tiivistettynä, tossa on lento Singaporesta Kuala Lumpuriin, sit siitä Lontooseen. Lontoosta on paineltu jollain Pariisiin ja Pariisista lennetään sit Singaporen kautta Kuala Lumpuriin. Kaikki tapahtuu tiettyinä päivinä ja lennot on tietyissä luokissa tietyillä lentoyhtiöillä. Et silleen…

Ei teistä kukaan muuten puhu maleita? Kun mulla on sipsipussi, jonka kulmassa lukee Very pari pari. Tarkottaax toi nyt sitä, et niitä saa syödä vaan kaikki pariskunnat vai et ne sipsit pitää syödä pareittain vai et niitä saa ottaa vaan pari? Hiukan hämmentävää…

Ja lopuksi vielä viikon viisaantietäjän totuus: Paras tapa joillekin ihmisille sanoa ”I’m sorry” on ostaa heille jäätelötuutti. Pieni ele, mutta TOIMII!! (kiitos Katja tosta ihanasta sun ihanasta toimii sanonnastas, se TOIMII!!)

kaikenlaisia kaakatuksia

Mikä on ystävä? Se on joku, johon voit luottaa, henkilö, joka tekee niin kuin lupaa. Viime aikoina olen polttanut käämini aikas hyvin erääseen henkilöön, joka on syönyt sanansa. Ei voi olla niin hemmetin vaikeaa tehdä mitä lupaa!

Eilisen illan istuin yksikseni meidän kämpässä. Kaikki muut lähtivät viihteelle, alun perin oli puhuttu, että suunnataan kuluttaan tanssilattiaa vasta tänään. Mix en sitten ite liittynyt vauhtiveikkoihin? Tänään aamulla piti olla field trip sing expoon, jonne ei viitti mennä 2 tunnin yöunien ja krapulan saattelemana. Kutsu minua vastuuntuntoiseksi tai dorkaksi, mutta tuo oli syyni. No lähdinkö sille retkelle sitten? Enpä tietenkään. Eräs neiti häipy yöx huitsin hemmettiin (aamulla Outille soittaessani kysyin missä se on, ei kuulemma tienny, mutta oli kuulemma tulossa sing expoon mukaan) eikä hän sitten ilmestyny ajoissa kämpille, että oltas päästy lähteen. Mix sit olin niin typerä etten lähteny yksin vaan päätin odottaa neitiä? Koska puhelimessa puolitoista tuntia aikasemmin olin luvannut Outille odottaa kämpillä valmiina, niin että hän voi vaan heittää vaatteet niskaansa ja sit lähdettäis. Neiti taitaa kuitenkin olla eksyny yöx Malesian puolelle kun taksi kyyti tuntuu kestävän 2 tuntia ja kännykänkin on varmaan joku apina kaapannu, joten ei voi soittaa, et olisin menny ilman häntä, enkä odottanu turhaan, kunnes oli jo liian myöhästä lähteä.

”Olemme havainneet koulussamme lipsuntaa sopivasta dress codista. Näin ollen kaikilla on 2 viikkoa aikaa korjata seuraavat asiat: hiusten on oltava luonnollisen väriset, punasia, sinisiä, vihreitä tai muun värisiä hiuksia tai raitoja ei hyväksytä. Pojilla asiallinen hiusten pituus on maksimissaan kauluspaidan kauluksen yläreuna. Mikäli oppilailla tavataan jotain ennen mainituista, oppilas poistetaan välittömästi luokasta eikä voi osallistua tunneille. Tytöt ajatelkaa, mikä on soveliasta, matalalantioiset housut voivat aiheuttaa kiusausta kun istuessa saattaa näkyä enemmän kuin on tarkoitus. Opetelkaa siis istumaan siveellisesti ja ostakaa korkealantioisempia housuja!” Tässä pieni esinäyte niistä synneistä, joita koulussamme on tavattu. Onnexi opettajat joutuvat nyt ottamaan tiukan linjan ja kitkemään kaikki kyseiset asiattomuudet joukostamme. HITTO, OLLAANKO ME JOSSAIN SISÄOPPILAITOKSESSA, KUN HIUSTEN PITUUSKIN ON MÄÄRÄTTY!!

Ootteko muuten koskaan kiinnittäny huomioo siihen, miten word korjaa sun tekstiä? Esimerkiksi mulle äskön ilmoitettiin, että lantioiset sana on väärin, oikea sana olisi lantioöiset. Saanko kysyä, mitä hemmettiä lantioöiset oikeen tarkoittaa?

Mä oon tainnu tehdä päätökseni. Jään Suomeen täx kesäx. Haen sinne asuntomessuille Ouluun ihan vaan huvin vuox, jos vaikka jollain ihmeen tuurilla tärppäis. Enää ainut mutka tolla matkalla on, et tarttis saada aikasex kirjotettua se hakemus…Koska jään suomeen, kaikkien on parasta keksiä mulle paljo ohjelmaa, jotten tylsisty täysin. Jonkinlainen stressi draama kerran viikossa ja paljon aurinkoa olis hyvä, niin ois tunne, et eläisin uudestaan viime kesää. Sit puuttuukin vaan drinksut ja kämppä ilman elektroniikkaa, mistä Milla löytys aina joko nukkumasta tai syömästä leipää marsmallow fluffilla. Hei Milla, saanx mä vuokrata sut kesäx osax kalustoo, ettei tuu vierotusoireita?! Voisit tulla hakeen mut taas sit vesisateesta sisälle aina tarvittaessa…=)

Haluatteko kuulla maailman oudoimmista treffeistä? Mites ois sellaset, joilla oot keskellä yötä hiekkarannalla, jossa kiinalainen talent-kilpailun voittaja saa yht äkkiä päähänsä esittää sulle kohtauksen sotaan lähtevästä miehestä, joka joutuu jättää rakkaansa taakse tietämättä tuleeko enää koskaan näkeeen tätä. Jotta juoni ei ois aivan selvä, niin se heppu palaa sodasta sokeena ja on löytäny toisen!! (That asshole! Ja se naikkonen kun on odottanu sitä äijää takas!) Kaikki dialogit (tai siis oikeestaan monologit) käydään tietenkin kiinax. No joo, ei ollu heppu sit keksiny hirveen monipuolista variaatioo Pearl Harborista. Noi ei sit todellakaan ollu mun treffini vaan Outin ja Cui Pengin.

Moni on ihmetellyt Aasian väestömääriä. Mä oon keksiny vastauksen mysteeriin, mix niitä on niin paljon, vaikka sukupuolivalistus on kielletty. Aasialaiset nimittäin lisääntyy vedessä! (Ilmankos Singaporessa on kielletty pitämästä seisovaa vettä missään…Ja se on muka sen takia ettei malariahyttyset vois lisääntyä…) Teorian perusta on, et kun oot altaalla sie o vaan yx heppu heilumassa uimalaseineen, mut kun se hyppää veteen niin hetken päästä koko allas jo kuhisee niistä speedo miehistä!! Ne ei siis tarvii edes vastakkaista sukupuolta lisääntyäkseen, how scary is that!? (saanx mä tästä tutkimustyöstä nyt sit nobelin palkinnon? Mihin lautakuntaan se hakemus pitäs lähettää?)

No tää nyt jo alkaa vaikuttaan siltä, et höpöttelen jo ilman järjen häivää (ei siis mitään uutta), joten parasta lopettaa. Ja Milla, enää 16 päivää!!!!

Meidan hotellin uima-allas. Eihan se iso o, mut tsiikaa minka puutarhan keskella! Hiukanko toi hotelli oli ihana, jopa niin kiva, et suurin osa asiakkaista oli tehny 5 vuoden vuokrasopimuksen niihin bungaloweihin...