Limaisia juttuja ja aivokapasiteetin tyhjennysta...

Tietteko mika on limanen ja liimautuu kiinni suhun heti kun saa mahdollisuuden? Ei, se ei ole joku keski-ian ohittanut Urpo baarissa vaan meidan suihkuverho! Kuka o keksiny idean tehda suihkoverhoja niin ohuesta materiaalista et ne koittaa joka kerta suihkussa olessas saada sut tunteen olos elmukelmuun kiedotus voileivax!!

Ma en voi uskoo tata todex, kuinka ma oon joutunu alentuun talle tasolle...Luin eilen sit luentomateriaalia, jossa mua valotettiin Golfin perustiedoista! Ma en ois halunnu saada selville mihin tarvitaan puumailaa tai mika on albatrossi, saatika sit mita fairway tai divot tarkottaa...Vasten mun tahtoani multa on nyt varmaan tuhoutunu loputkin aivosoluistani ku noi typerat golftermit o vieny kaiken muistikapasiteetin...

Bali, Bali, Bali...Ylihuomenna toi on todellisuutta ja meitsin ja Outsan o tarkotus bongata jotkut kivat Australialaiset surffaripojat, jotka voi sit opettaa meillekin kyseisen lajin hienouksia. Sit ma voin ihan virallisestikin alkaa ostaan kalliita ihanaisia surffibabe vaatteita, joita Katja ja Outi on jo jonkin aikaa sellasta tahtia noista surffiliikkeista kotiin raahannu, et tilit on varmasti jo tyhjana!!!

En o tainnu mainita mitaan meidan pikku lemmikeista. Meilla livistaa aina valilla iltaisin sellasia sulosia pikkusia lapinakyvia liskoja ympari asuntoa. Yx ilta outi keskeytti yhen liskon tutkimusretken laittamalla valot keittioon paalle ja se lisko paatti sit heittaa Rambot kehiin ja spurttas kamalaa vauhtia pitkin poytaa ja teki stuntman hypyn lattialle jatkaen matkaa tukikohtaansa jaakaapin taakse.

Mut nyt meitsi lahtee pakkaileen lomakamppeita kasaan, uimapatja tarttee ainakin heivata kassin pohjalle...Joten palaillaan asiaan ku paasen toivon mukaan ehjin nahoin takasin Singaporeen. Eipa mua tosin haittaa vaikka loytasin itteni jostain Australiasta jonkun surffibaben kaa lomailemasta great barrier reefilta...

Matkalla ihka ensimmäisiin ilmasen viinan bileisiin! Metrossa matkalla mukana Annu, Mikaela ja kukapa muu kun Katja! 

Hiukan aamutunnelmaa ekan "Einon" reissun jälkeiseltä päivältä...Kuvasta löytyy myös mun viehkeä delfiinityyny!!! 

Katja ei ainakaan halua yhtään drinksua, eihän? Ilmekin jo kertoo sen, et edessä baari-ilta ikimuistoinen!! 

Ja eikun uudestaan baanalle! Kyseessä ilmasen viinan bileet osa2. (kylläpä tyttöjä nyt hymyilyttää...) 

Tässä sitä mennään kohti Sentosan saarta cable car on menopeli ja korkeus ihan riittävä...(lähti kerrostalon 15.kerroksesta...) 

Täällä me nyt sit ollaan ihanaisen palmupuun katveessa. Kuvan o ottanu professional photographer Katjuska... 

Voi ei!

APUVA!!! Mulla o motivaatiopula! Kaiken lisäx kärsin vie hetkellisistä univajeista…Ai et mikä se sellanen hetkellinen univaje on? Se o se ku kaivat luento muistiinpanot esille etkä pysty pitää silmiäs millään auki, vaan torkahdat, mut heräät kyllä virkeeenä mukavasti just ennen lempi tv-sarjojas. Toisin sanoen vetäsin just tirsat tossa sohvalla muistiinpanojeni päällä, katotaan nyt et siirtyx ne tiedot pääkoppaan tolla menetelmällä niinku luvataan!!( Jos ne siirtyy Tatun pääkoppaan sen auton takapenkiltä kassista, niin kyllä niiden o pakko siirtyä tällä keinolla munkin päähäni, mä sentään käytin niitä tyynynäni!!)

PING, PONG! Ovikello soi ja Katja huikkas äskön et on onx meillä Outin kaa vaatteet päällä (mitähän se oikeen kuvittelee et me touhuillaan täällä meitin huoneessa suljettujen ovien takana, hih!) mut ei ne tuonu pikakuljetuksella sitä mun tilaamani aviomiestä siitä Las Vegas-sarjasta..(hiukan törkeetä, laitoin ton tilauksen Dannysta kuitenkin eteenpäin jo jokin aika sitten!) vaan tulivat putsaan ilmastointia!! Eikä noi putsarit oo ees hyvännäkösiä…Tossa ne nyt pomppii sairaalakaapua muistuttava oloasu päällä hommaillen jotain…Herranjestas, niitä o 3 hoitamassa tota pikku duunia. Tästähän vois melkein vääntää vitsin, et montako Singaporelaista ilmastoinnin huoltajaa tarvitaan….

Outin jotain puolituttuja (toisin sanoen sen entisen poikakaverin kaverin pikkuveli kaverinsa kanssa) tuli eilen poikkeen täällä matkalla Australiaan, ja toimittiin niille matkaoppaina. Hyvä duuni meille, ku ei olla itekään keritty ottaan mitään selvää tästä saaresta…Pompittiin sit pitkin Sentosan saarta. Mentiin sinne ilmateitse sellasella kaapelivaunulla (kuulostaa typerältä suomennokselta cabel car:ille, mut niin toi Anun antama matkaopas vuodelta 1992 väittää…terkut Anulle, se opus o muuten ollu aikas tehokas apulainen!) ja kierreltiin saarta ILMASELLA monoraililla. Oli olo ihan ku ois ollu possujunassa, mut maisemat vaan oli huomattavasti paremmat ja niiden kiljuvien kakaroiden tilalla oli turisteja.

Meitsi o koittanu metsästää korkokenkiä, ku meillä tarvii esitelmissä (ja yhellä luokkaretkellä messukeskukseen) olla jakkupuku ja formal shoes. Arvaa vaan oonko raahautunu orcharilta (edelleen se ihana ostoskatu…) aina kotiin ties mitä ihanuuksia pusseissa, paitsi niitä samperin formal shoes:ia…Varokaa vaan nyt jos mä sellaset löydän ja kerran joudun samperi ostaan niin tepastelen niillä sit koko ens kesän ympäri Tamperetta!!! Turhaanhan en mee sellasia ostaan.

Vähänkö mä oon kateellinen, Outi osaa puhua sujuvasti siansaksan ja kiinan sekotusta!! Yx ilta tulin meijän huoneeseen sen jälkeen ku Outi oli jo nukkumassa ja löydän sen sepittelemästä pitkiä mongolialta kuulostavia lauseita aivan itsekseen. No kysäsin siinä sit siltä jotain ja se vastas mulle taas sillä omalla kielellään. No siinä me sit keskusteltiin (mä vaihdoin kans siihen Outin diipadaapa-kieleen ) muutama minuutti intensiivisesti eikä tytöllä o tapahtuneesta mitään mielikuvaa. No onnex mä otin tosta pätkän videonauhalle, niin näki tyttökin sit miten sujuvasti osas kieliä!

Sain Mikalta vie jotain kuvia sieltä Thaimaasta niin lisäilin sit niitä sit tännekin...Täs nyt o taas joku sotku tsunamin jäljiltä... 

Tässä meidän koko tiimi!!! Katja o pienempi säihkysilmä babe noissa arskoissaan...Eix o ihan kiitettävän kokonen sänky? Enemmänkin ois mahtunu vie porukkaa istuun! 

Tea time!! Meitä alko Katjan kaa vähän janottaan =) 

Tässä o pari jotain tällästä kivaa kallioo... 

Maya bay Phi phi saarilla. Tää on se ranta, mis The beach leffa o kuvattu!!! Et Dicaprion kaa o jaettu toi sama hiekka... 

Kaverit kävi hiukan simmaileen...Tosin tossa syvyydessä kyse oli lähinnä käsipohjasta. Eix ookkin ihanan väristä vettä! 

Mitä yhteistä on ihmisellä ja meduusalla? Molemmilla o varmaan yhtä lyhyt muisti…Niin kun tässä kämpässä viime sunnuntaina kaikukin lupaukset absolutistix tulemisesta ja siitä kuinka ilmasen viinan bileet saa nyt riittää…Niin mistäs luulisit meidän löytyneen eilen illalla? Täytyy vaan tajuta, et vaik se juoma onkin ilmasta niin sitä voi ottaa kohtuudella!! (hieno oivallus!)

Anne ja Ellu oli kuule viime viikolla hommannu uusia biletys kuteita, ja tarttihan niitä nyt herran jestas lähtee sit testaan…Niinpä kaverit suuntasivat minnekä muuallekaan kun Einoon (toisin sanoen Gotham Penthouseen…) laittamaan jalalla koreasti. Kuinka hyvä juttu muuten on, et marketing director tulee tervehtiin ja vaihteleen poskisuudelmia heti ku oot päässy kax askelta clubin sisäpuolelle? Tuntu heppu olevan hyvinkin ilahtunut jälleennäkemisestämme. Ja porukka siinä ympärillä hiukan tuijotti tätä meidän Eurooppalaista sivistynyttä tervehtimistapaa, luuli meitä varmaan jokskin kauheen tärkeix tyypeix….(olikohan sillä joku yhteys siihen portsariin, ku se osas HETI meidän astuessa sisään tulla kuule muiskautteleen niitä poskisuudelmia…Vai onx meillä vaan aina niin fantastinen ajotus?) Ilta oli jälleen kerran menestys, meitsit aerobickas tanssilattialla (hyöty liikuntaa!!!) ja se markkinointi päällikkö, ai niin sillä o ihan nimikin, Joseph tuli välillä varmisteleen baaritiskille ettei meidän kurkku päässy kuivaan. ”Can you take care of this young lady over here” oli fraasi, jolla se ilmotti baarimikolle, et tarvin hiukan lasin täydennystä…

Illan saldo:
- yx rikkinäinen lasi, kun Katja innostu kilisteleen hiukan rajummin…=)
- kamala kasa paperin palasia, joita Outi ja Katja kilvan baarimikkojen kaa vaihteli. (Jos viime viikolla Outi tutustu pariin baarimikkoon, niin nyt ne kyllä kaikki tuntee meidät…)
- Meitsi naistenhuoneessa ”keskustelemassa” ruotsix yhen koreasta lapsena Ruotsiin adoptoidun tytön kaa
- paljon valokuvia, joiden ottaminen sie baarissa o oikeesti kielletty. Mut mehän tunnetaan päällystön porukkaa, ei ne meille enää mitään sano…


Tais olla kyl taas sellanen ilta kumman kaa Singapore versiossa, että oksat pois. Tosta todisteena o luultavasti toi kamalan kokonen musta jätesäkki, joka ensimmäisenä osu tosta outin sängyn vierestä silmiin herätessä…Älä yhtään ajattele noin!!! Se ei todellakaan o mun vaan alun perin Katjan taksimatka kaveri ja sit se eksy tääl kämpillä Outsan frendix. Mä olin vähän niinkun meidän matkanjohtaja eilen ja hommasin kaikki kunniala kotiin! (hyvä treeniä tollain tlevaisuuden varalle näihin matkailu hommiin…)Tosin tunnustan, minä sen jätesäkin alun perin yhestä julkisesta roskiksesta nappasin…Mut mitäpä et tekis kavereiden vuoksi?

"Sis mä, ei kun mä..." Mitä lie showta taas Outin kaa vedetään puskien keskellä... 

What's the letter of the day? Can you see it anywhere? 

Kuka sitä nyt perinteisesti viittii bailata? 

TSÄDÄM!! Outi, minä, Katja, se Uusi-Seelantilainen ja Chris 

Ja mikäköhän firma olis sponssannu mahdollisesti tän tapahtuman? ( Mä kyl henkilökohtasesti tykkäsin enemmän yhen tutun paidassa olevasta, Vodka connecting people lauseesta enemmän...) 

Tässä sitä ollan Ellu Jokinen (Katja) ja Anne (meitsi) Meidän ilme ehkä kertoo kaiken tarpeellisen... 

Loppu illasta sitä jo sit meno ylty niinkin villix, et alkuasukasmaiset piirileikit heitettiin kehiin! 

Hurjaa menoa

Sain tossa tänään J-P:ltä meidän plikkojen uusi vuosi kuvat (J-P:n kamera unohtu Outsan laukkuun ja kun hukattiin pojat koko illax, niin päätettiin sit vähän zoomailla J-P:n kameralla...) Ja tässä sitä nyt sit o tulokset!

Mun ja Outin tän päivänen "lehdistötilaisuus" meni kai ihan yees, ei vaan jaksanu enää dramatisoida sitä tsunami juttua, et sai varmaan musta tosi hyvän kuvan ku suurin piirtein hihittelin sen haastattelun läpi...Onhan tää sata ja tuhat kuollutta tosi huvittava juttu...

Oonko muuten kertonu mun vallottavasta vaaleenpunasesta delfiinistäni, joka toimii tyynynä? Nää kämpän tyynyt o ku jotain keskitysleiri kamaa (ei hetkinen eihän niillä kyl tainnu olla noilla leireillä mitään tyynyjä...) no anycase nää tyynyt sucks niin Outi sit osti mulle joululahjaa vallan hurmaavan sellasen jotain papuja täynnä olevan delfiinin 7-elevenistä!!(hirveen hyvä paikka shoppailla...) Ja nyt se o sit mun kuninkaallinen niskatukityynyni, joka muotoutuu ihan mihin asentoon tahansa. Suosittelen kuule sullekin!!

Että tennistä...

Tiesittekö, et tenniskenttä on 23,77m kertaa 10,97m kokoinen ja, että tennis sopii kaikille ikäluokille ja siihen tarvitsee parin!? Välillä musta tuntuu näitä luentomateriaaleja lukiessa, et oon eksyny väärään paikkaan… Onhan nää varmasti todella olennaisia asioita club& resort managereille…Hei nää muistiin panothan aina vaan paranee, tennispallon halkaisija on 6,35cm ja se painaa 62,2 g!!! Hienoo, kylläpä minä nyt olenkin viisas. Ois kiva tietää aikooko se ope kysellä jotain tälläsiä tentissä. Eiköhän tästä aihealueesta löytys jotain olennaisempaakin opiskeltavaa?

Jos sä kävelet kirjaston tiskille, läväytät pinon cd-levyjä pöydälle ja sanot, et ”I’m bringin these back” Mitä sä kuvittelet juuri tehnees?

a) palauttanees lainassa olleet cd:t
b) kertonees haluavas viedä kyseiset cd:t mukanas kotiin
c) Pitänees yllä small talkia

Vaihtoehto b on oikea vastaus! Kiva, että säkin sait tän tehtävän oikein. Toi on nimittäin suora lainaus mun tänpäiväsestä elämästäni. En käsitä kuinka niinkin yksinkertanen sana kun return pääsi unohtuun, mut luulin kyllä kompensoineeni sen tolla bring back- verbillä… No täti vaan pyytää kirjastokorttiani ja mun ihmetellessä etten o tarvinnu sitä aiemmin palauttaessani jotain se alkaa leimaileen niihin cd:hin palautuspäiviä. Kyllähän se sit lopulta pääsi siihen vaiheeseen, et selvitti mulle kuinka bring back tarkottaa lainaamista ja viemistä kotiin. Toi ei vaan millään me mun kaaliin!!

On mielenkiintosta tajuta omistavansa hassuja addiktioita. Just nyt esimerkix oon niin super addiktoitunu grillattuun juusto-kirsikkatomaatti leipään (siis ihan vaan paahtoleipä, jonka välissä on cheddar-juustoo ja kirsikkatomaatteja…) että syön niitä sellasta 10kpl per päivä vauhtia. Toinen asia, joka on aikalailla joka päivänen toiminto on Millan kaa messarissa turhanpäiväsyyksistä jutustelu. (sori vaan mut te muut ette o koskaan paikalla…tai sit en tie käytättekö ees messaria…) Ai niin ja teeveestä o tullu tuijotetta aivan liikaa american idolia ja kaikkia muita tunnetusti loistavia amerikkalaisia sarjoja…

Koulun lehti haluaa huomenna haastatella mua, Outia ja Katjaa sen tsunami tsydeemin takia. Mun pitää viedä valokuvanikin niille. Kylläpäs se homma tekikin meistä kerralla julkkiksia. Pitäsköhän niille kertoo, kuinka meitä on ettiny about miljoona ihmistä ja lähetystöö ympäri maailmaa? Meijän kaikki opethan oli soitellu Suomen ja Thaimaan ja Singaporen suurlähetystöihin, hälyttäen pelastuspartiot matkaan. Sit Outin kaveri ilmotti Suomessa suurlähetystölle meidän tuntomerkit sun muut, ja sit eilen sain tietää Amerikan mantereen operaatioista. Cory oli soitellu sen yhen päivän ajan Suomen suurlähetystöön Thaimaaseen ja sen sisko tutkinu kaikkien Thaimaalaisten sairaaloiden uhrilistoja. Jotta toi ei ollu vie tarpeex, niin Coryn setä, joka o joskus asunu Thaimaassa oli laittanu vie kaikki kaverinsakin meidän etsintään…No huh, tässähän alkaa oikeen tunteen ittensä The most wantediksi!!

Mut mä lähen nyt vähän grillaileen lisää leipää, NAM!!

Tervetuloa kielikouluun!

Hei te kaikki siellä, LAH! On aika opetella puhumista a la Singapore, can , cannot? Okei,okei, aloitetaanpa, lah! Tossa käytin just singaporelaisten lempilausahduksia. Let’s meet tomorrow, can cannot? Should we use that information, can cannot? You and Outi go to the field trip to the airport during break, can cannot? Kaikki varmistetaan tolla lausahduksella, ja etenkin meidän airline ryhmän James hokee sitä ihan tauotta! kaikki, mikä on ok, pitää kuitata toistamalla okei, okei nopeesti ainakin kahteen kertaan, mieluiten itse asiassa kolmeen. Ja lah nyt muuten vaan lah tunketaan joka väliin, lah!

Siirrytäänpä oppitunnissa sitten tekstiviesteilyyn. Singaporelaiset rakastaa kyseistä kommunikointi tapaa ja eihän kukaan nyt viitti kirjotta sanoja kokonaan, ku lyhenteet on niin paljon ihanampia! Oishan se kamalaa jos se vastaanottajakin heti vaikn tajuais, et mistä on kyse!! Seuraavassa siis pientä aivojumpaa kaikille.
ALOITETAANPA HELPOSTA VIESTISTÄ, JONKA OUTI SAI ERÄÄNÄ PÄIVÄNÄ:
if u haf problem juz give me a call will try my best 2 help u!

Toihan nyt oli ihan selvää ymmärrettävää tekstiä, joten otetaanpas hiukan hankalampi,
We nd 2 meet wif our trvl group tml @ sch. See u infront of e lt18 at 2pm!!

(Suomennettuna siis We need to meet with our travel group tomorrow at school. See you infront of the lecture theatre 18 at 2pm) Kun tohon vastaat, että selvä, kyllähän se käy, vastauksex saat

k, tks, (eli siis okei, thanks) Että sillain täällä viesteillään. Nyt sit vaan kaikki kokeilemaan !!


Mä istuin tänään luennolla ja naureskelin opettajan loistavalle englannin kielen taidolle. Yleisesti ottaen näitä luennoitsijoita ymmärtää ihan hyvin, mut miss Zhangwei heittää välillä kehiin kyl aikas hyvät tsälenssit. Ensinnäkin kukaan ei koskaan halua pitää suutaan kiinni niillä luennoilla (ei mikään ihme, ku sil ei o koskaan mitään järkevää sanottavaakaan…), mistä johtuen Zhangwei aina vääntää voluumi nappulaa kaakkoon minkä kerkiää, jonka johdosta sit luentojen jälkeen o puoleen tuntiin ihan turha kuvitella kuulevansa yhtään mitään. Sit se ensinnäkin jättää kaikista sanoista vikat t tai d-kirjaimet lausumatta, ja sen ässät särähtää sillain kivasti siihen mikkiin puhuttuna, mikä saa sen kuulostaa ihan Nalle Puhista siltä murmelilta… Mutta jotta tekin saisitte tatsin Miss Zhangwein ääntämiseen, laitan teille tähän pikku sanaston. Ekana on teidänkin tuntemanne sana kirjoitetussa muodossa ja sen perässä sillain kun neiti Zhangwei sen lausuu:

Amadeus = ämeidiös
child = chiaöl
file = feil
brochure = posuö
multiday = mutitei
maintenance = mäntinens
aplicable = eiplikeipöl

Lähettiin tossa Katjan kanssa ruokakauppa reissulle, saattohan sen arvata miten siinä kävi, kun se ruokakauppa sijaitsee ostarin alakerrassa… Katja poistu 7 pussia ja ehkä 200 dollaria köyhempänä rakennuksesta todeten, et viimestään ens viikolla tarvii sit kyl lähtee uudestaan ilmasen viinan bileisiin kun tuli ostettua uus bilelaukku ja ihanaa huulikiiltoa. Nyt kyllä on Katjalle luvassa aivan varmasti jotain sutinaa!!! Ja eihän me nyt tietenkään Outin kaa uskalleta katjaa yksin mihinkään päästää lähteen, ties minne vie eksyy! Joten taitaa olla edessä uus baarireissu, et se siitä mun absolutistix ryhtymisestä…

Kyllä rannalla on sitten mukavaa...oisitpa saanu olla mukana!! 

Me Khai saarella valmiina lähteen snorklaileen ja tekeen tuttavuutta sen hemmetin merikäärmeen kaa, joka tuolla korallien keskellä tavattiin... 

Meitsit snorklailemassa...Kylläpäs näytetäänkin viehättäviltä noi maskit päässä... 

Kuvaa Phi Phi saarilta. Kuvassa "asutettu" saari Phi Phi Don.(Phi Phi saaria on siis 2, toisella on hotelleja, toisella ei...) 

Oltiin vie pari päivää aikasemmin ostettu meidän Phi Phi saaren reissu tästä kaupasta...Ei houkuttele enää mennä sisään... 

Joo se palmu on jo aikas lailla veden alla...eli tässä vaiheessa kattoin parhaimmax alkaa juosta, ja LUJAA!!!