Voi ei!

APUVA!!! Mulla o motivaatiopula! Kaiken lisäx kärsin vie hetkellisistä univajeista…Ai et mikä se sellanen hetkellinen univaje on? Se o se ku kaivat luento muistiinpanot esille etkä pysty pitää silmiäs millään auki, vaan torkahdat, mut heräät kyllä virkeeenä mukavasti just ennen lempi tv-sarjojas. Toisin sanoen vetäsin just tirsat tossa sohvalla muistiinpanojeni päällä, katotaan nyt et siirtyx ne tiedot pääkoppaan tolla menetelmällä niinku luvataan!!( Jos ne siirtyy Tatun pääkoppaan sen auton takapenkiltä kassista, niin kyllä niiden o pakko siirtyä tällä keinolla munkin päähäni, mä sentään käytin niitä tyynynäni!!)

PING, PONG! Ovikello soi ja Katja huikkas äskön et on onx meillä Outin kaa vaatteet päällä (mitähän se oikeen kuvittelee et me touhuillaan täällä meitin huoneessa suljettujen ovien takana, hih!) mut ei ne tuonu pikakuljetuksella sitä mun tilaamani aviomiestä siitä Las Vegas-sarjasta..(hiukan törkeetä, laitoin ton tilauksen Dannysta kuitenkin eteenpäin jo jokin aika sitten!) vaan tulivat putsaan ilmastointia!! Eikä noi putsarit oo ees hyvännäkösiä…Tossa ne nyt pomppii sairaalakaapua muistuttava oloasu päällä hommaillen jotain…Herranjestas, niitä o 3 hoitamassa tota pikku duunia. Tästähän vois melkein vääntää vitsin, et montako Singaporelaista ilmastoinnin huoltajaa tarvitaan….

Outin jotain puolituttuja (toisin sanoen sen entisen poikakaverin kaverin pikkuveli kaverinsa kanssa) tuli eilen poikkeen täällä matkalla Australiaan, ja toimittiin niille matkaoppaina. Hyvä duuni meille, ku ei olla itekään keritty ottaan mitään selvää tästä saaresta…Pompittiin sit pitkin Sentosan saarta. Mentiin sinne ilmateitse sellasella kaapelivaunulla (kuulostaa typerältä suomennokselta cabel car:ille, mut niin toi Anun antama matkaopas vuodelta 1992 väittää…terkut Anulle, se opus o muuten ollu aikas tehokas apulainen!) ja kierreltiin saarta ILMASELLA monoraililla. Oli olo ihan ku ois ollu possujunassa, mut maisemat vaan oli huomattavasti paremmat ja niiden kiljuvien kakaroiden tilalla oli turisteja.

Meitsi o koittanu metsästää korkokenkiä, ku meillä tarvii esitelmissä (ja yhellä luokkaretkellä messukeskukseen) olla jakkupuku ja formal shoes. Arvaa vaan oonko raahautunu orcharilta (edelleen se ihana ostoskatu…) aina kotiin ties mitä ihanuuksia pusseissa, paitsi niitä samperin formal shoes:ia…Varokaa vaan nyt jos mä sellaset löydän ja kerran joudun samperi ostaan niin tepastelen niillä sit koko ens kesän ympäri Tamperetta!!! Turhaanhan en mee sellasia ostaan.

Vähänkö mä oon kateellinen, Outi osaa puhua sujuvasti siansaksan ja kiinan sekotusta!! Yx ilta tulin meijän huoneeseen sen jälkeen ku Outi oli jo nukkumassa ja löydän sen sepittelemästä pitkiä mongolialta kuulostavia lauseita aivan itsekseen. No kysäsin siinä sit siltä jotain ja se vastas mulle taas sillä omalla kielellään. No siinä me sit keskusteltiin (mä vaihdoin kans siihen Outin diipadaapa-kieleen ) muutama minuutti intensiivisesti eikä tytöllä o tapahtuneesta mitään mielikuvaa. No onnex mä otin tosta pätkän videonauhalle, niin näki tyttökin sit miten sujuvasti osas kieliä!